Viini- ja ruokalistan verkkolehti

Kaikki ruokaan ja juomaan liittyvät kirjoitukset ovat tervetulleita. Niitä voi kirjoittaa olematta listan jäsen. Tarkemmat ohjeet ja täydellinen sisällysluettelo löytyvät osoitteesta http://personal.inet.fi/koti/ralf.nyman/blogger/tervetuloa.htm Toimituksen osoite: toimitus@luukku.com

22.11.05

Italian viineistä

Italia on useana vuotena ollut johtava maa viinin määrällisessä tuotannossa. Laatuviinejä ovat DOC (Denominazione di Origine Controllata)- ja DOCG (Denominazione di Origine Controllata e Garantita) -viinit. Indicazione Geografiche Tipiche (IGT) on alueviinejä (Vin de Pays) vastaava luokitus. Vino da Tavola -viinit voivat olla joko yksinkertaisia pöytäviinejä tai osittain tai kokonaan
ranskalaisperäisistä rypäleistä tehtyjä huippuviinejä. Italian viinialueet noudattavat hallinnollisia maakuntarajoja.















Historiaa

Muinaiset kreikkalaiset käyttivät Italian niemimaan eteläosasta nimeä Oinotria, eli Viinimaa. Viiniköynnöstä on kasvanut Pohjois- ja Keski-Italiassa jo pronssikauden lopulla, mutta oletettavasti myös etruskit toivat viiniköynnöksen mukanaan Vähästä-Aasiasta asttuessaan Toscanan alueelle ensimmäisellä vuosituhannella. Etelä-Italiassa ja saarilla taas viiniä alettiin viljellä kreikkalaisten maahanmuuttajien ansiosta 700-luvulla e.Kr.. Kuitenkin arvellaan, että myös foinikialaiset olisivat jo tätä ennen tuoneet ensimmäiset köynnökset alueelle.

Roomassa alettiin arvostaa viiniä vasta toisella vuosisadalla e.Kr., ja ajanlaskumme vaihteen tienoilla Roomassa jo olikin hyvin kehitynyt viinikulttuuri. Aluksi parhaat viinit olivat makeita ja vahvoja valkoviinejä, mutta toisella vuosisadalla alkoivat makutottumukset muuttua ja muotiin tulivat kuivemmat ja hapokkaammat viinit, joita myöskin kreikkalainen lääkäri Galenos suositteli kirjoituksissaan.

Rooman valtakunnan hajotessa luostarilaitos otti viinit huolehtiakseen, ja säännöissä yleensä edellytettiinkin, että luostarien harjoittamaan maatalouteen kuului viininviljely. Viini kuului myös jokapäiväiseen ruokapöytään luostareissa – jo hygieniasyistäkin, sillä akveduktit olivat rappeutuneet ja puhdasta juomavettä ei ollut kovin hyvin enää saatavilla. Arvellaan munkkien kuluttaneen päivittäin noin puolitoista litraa viiniä. Myös keskiajan kuuluisin lääkärien oppilaitos Salernossa suositteli viiniä sairauksien hoitoon, ja arvellaankin tuona ajan potilaiden olleen pysyvässä humalatilassa. Salernon lääkärikoulun krapulanhoito-ohje kuului seuraavasti: “Jos sinua illalla juomingit ovat vahingoittaneet, juo uudelleen aamulla - se on paras lääke.”

Keskiajan loppupuolella viininviljely levisi luostareista yksityisille viinintuottajille kauppiaskulttuurin syntyessä – samoihin aikoihin elettiin renessanssia, jonka keskus oli Toscanassa (Firenze). Edelleenkin kuuluisien toscanalaisten viininviljelijäsukujen, kuten Antinorien ja Frescobaldien tarina alkaa samoihin aikoihin.

1200-luvulla viiniä kuljetettiin Gibraltarin läpi Englantiin, jossa toscanalaiset viinit – käytännössä Chianti – oli samalla tavalla tunnettua kuten Italiassakin. Säilyminen oli tosin huonoa, kunnes 1600-luvulla keksittiin korkin käyttö, tätä ennen oli pullot suljettu oljyyn kastetulla hamppukuidulla.

1800-luvun lopulla Amerikasta levinnyt viinikirva tuhosi suurimman osan Euroopan viiniköynnöksistä. Vanhan köynnöskannan rippeet elvytettiin henkiin risteyttämällä ne Amerikasta tuotujen köynnösten kanssa. Tämän katastrofin jälkeen levinnyttä viinisientä keksittiin torjua kuparisulfaatti- ja kalkkiruiskutuksilla. Asiantuntijoiden arvion mukaan tämä muutti viinin makua, ja emme saa koskaan varmasti tietää, miltä ennen tätä (1860-luku) tehdyt viinit maistuivat.


Joitakin Italialle tyypillisiä punaviinejä, valmistusmenetelmiä ja muuta sanastoa

Acerbo:
Hapan, kitkerä (maku).

Acuto:
Terävä (maku).

Amarone:
Veneton alueen voimakas viini, joka tehdään valikoiduista, myöhään poimituista ja runsaimmin aurinkoa saaneista rypäleistä, jotka ovat kuivahtaneet ilmassa (lajike useimmiten Corvina).

Astrigente:
Runsaasta tanniinista johtuen kova ja karhea.

Austero:
Sulkeutunut, hitaasti avautuva (käytetään etenkin suurista punaviineistä, joissa tanniini hallitsee vielä)

Barbaresco:
Italian viinien kuningatar; myöskin Piemontesta. Tehdään Nebbiolo-rypäleestä vähintään kaksi vuotta kypsyttämällä, ja prosentteja siinä on vähintään 12,5. Rypäleet kasvavat matalammalla kuin Baroloon käytetyt.

Barbera:
Kansanomaiseksi luonnehdittu tumma rypäle, josta tuotetaan samannimistä arkiviiniä etenkin Piemontessa (noin puolet maakunnan viinintuotannosta on Barberaa) , mutta myös Lombardiassa ja Emilia-Romagnassa. Alkoholia yleensä 12,5-13,5%; suositellaan juotavaksi nuorena, mutta säilyy jopa 4-8 vuotta. Barbera d’Astia valmistetaan joskus myös makeanakin versiona tai jopa lievästi frizzantena.

Bardolino:
Kevyt, pääasiassa Corvina-rypäleestä Pohjois-Italiassa Gardajärven kaakkoisrannalla valmistettava punaviini. Tuotetaan myös rosé-versiona Bardolino Chiaretto.

Barolo:
Piemonten maakunnan ylpeys ja Italian viinien kuningas Barolo on tehty Nebbiolo-rypäleestä vähintään kolme vuotta kypsyttämällä. Prosentteja siinä on vähintään 13.

Bicchiere:
Viinipikari.

Bottiglia:
Viinipullo.

Cannonnau:
Mehukas, mutta hiukan mauton tummanvioletti rypäle, jota viljellään likipitäen vain Sardiniassa. Rypäleistä tuotettu viini on yleensä vahvaa, jopa 15%.

Chianti:
Italian ehkä kuuluisin viini samannimiseltä alueelta Toscanassa, Firenzen ja Sienan väliltä. Koostumus on tarkkaan säädelty; hallitseva rypäle on Sangiovese Grosso (50-80%), Canaiolo (10-30%) sekä vaaleat Trebbiano Toscano ja Malvasia del Chianti (10-30%). Lisäksi voidaan käyttää Colorinoa (enintään 5%) governo all’uso toscano –prosessissa, jossa jo kertaalleen käyneeseen viiniin lisätään ennen varsinaista viininkorjuuta kerätyistä, rusinoituneista rypäleistä puristettua mehua. Chianti Classicossa vaaleiden rypäleiden määrä on pienempi kuin tavallisessa Chiantissa.

Chiaretto:
Gardajärven alueen erikoisuus, rosaton (roséviini) ja punaviinin välimuoto.

Degustare / assaggiare:
Maistella viiniä.

Dolcetto:
Sinimustia rypäleitä, jotka ovat ohutkuorisia ja mehukkaita. Nimi ei ole johdannainen sanasta dolce (makea), vaan dosset (mäen harjanne). Tunnettu jo 1700-luvulla Piemontessa.

Equilibrato:
Tasapainoinen.

Fiasco:
Chiantipullo, alkujaan koripäällysteinen pullo.

Lacrima (lacryma):
Kyynel, kansanomainen nimitys viinille, jota valmistetaan itsestään valuneesta viinimehusta.

Levatappi / cavatappi:
Korkkiruuvi, korkinavaaja.

Nebbiolo:
Rypäleet tummanvioletteja ja runsaan härmän peittämiä. Nimi tulee joko härmästä tai korjuuajan sumusta (nebbie). Rypäle mainitaan kirjoituksissa jo 1200-luvulla ja joidenkin tarinoiden mukaan sen juuret olisivat antiikissa ja siitä tehdyn Caesarin lempiviiniä. Rypäle on Barolon ja Barbarescon valmistusaine.

Pronta beva:
Valmis juotavaksi.

Profume, odore:
Tuoksu.

Ripasso:
Vanha menetelmä, jossa Valpolicella-rypäleet käytetään uudelleen amarone-viinien puristettujen rypäleiden (Corvina-lajike) päällä sen jälkeen, kun amarone on jo käynyt loppuun.

Recioto:
Viini, joka tehdään osaksi kuivatuista rypäleistä (mm. Amarone).

Rotonde:
Pyöreä, pehmeä (maku).

Sangiovese:
Italian yleisin rypäle, josta on noin 46 eri muunnosta. Pääasiallisesti viljelty Toscanan ja Romagnan alueilla, ja käytetään Chiantin päärypäleenä.

Sapore saldo / fitto:
Ehyt, kompakti maku.

Soave / garbato:
Suloinen, miellyttävä (con garbo=miellyttävästi).

Tappo:
Viinipullon korkki.

Tánnico:
Tanniinipitoinen.

Vuoto:
Väljähtynyt (maku).


Viini ja ruoka

Sienan Enoteca Italiana suosittelee viinin ja ruoan yhdistelyä seuraavasti:

Antipasti (alkupalat) - kevyt, kuiva bianco
Minestre (keitot) - kevyt, kuiva bianco tai kevyt rosso
Pasta ja risotto (1. ruokalaji) - bianco, rosato tai kevyt rosso
Pesce, keitetty - kevyt bianco
Pesce, paistettu (2. ruokalaji) - vahva bianco
Carne (liha), vaalea - kevyt rosso, helmeilevä bianco tai rosso
Carne, punainen - vahva ja ikääntynyt rosso
Pollo (kana), keitetty - kevyt bianco tai rosso
Pollo, paistettu - rosso
Frittata (munakas) - bianco (ei kylmä)
Funghi (sienet) - vahva ja ikääntynyt rosso
Formaggi (juustot), miedot - kevyt rosso tai bianco
Formaggi, voimakkaat - vahva rosso
Dolci (jälkiruoat) - vahva bianco tai rosso tai jälkiruokaviini
Frutta (hedelmät) - kuten edellinen


Lähteet:
Alko
Unto Paananen-Simo Örmä: Viinien Italia, WSOY 1992
Hugh Johnson: Suuri Viinikirja, Tammi 1997
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Anne Maria Ylisaari 2005

3 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Bonjorno, viini-ruoka.blogspot.com!
[url=http://viagrarier.pun.pl/ ]Vendita viagra generico[/url] [url=http://cialistagh.pun.pl/ ]Acquistare cialis in Italia[/url] [url=http://viagraenat.pun.pl/ ]Acquisto viagra [/url] [url=http://cialisdkee.pun.pl/ ]Comprare cialis in Italia[/url] [url=http://viagraycla.pun.pl/ ]Compra viagra online[/url] [url=http://cialisonya.pun.pl/ ]Vendita cialis online[/url]

maanantaina, marraskuuta 23, 2009  
Anonymous Anonyymi said...

xanax online xanax bars yellow time release - xanax and percocet

perjantaina, marraskuuta 16, 2012  
Anonymous Anonyymi said...

I am genuinely haρρy tо reaԁ thiѕ ωeb ѕite postѕ whiсh caгriеs ρlenty of valuable facts, thanks for proviԁing such stаtіѕtiсs.
Feel free to surf my web page escortnyc.us

tiistaina, marraskuuta 20, 2012  

Lähetä kommentti

<< Home