Viini- ja ruokalistan verkkolehti

Kaikki ruokaan ja juomaan liittyvät kirjoitukset ovat tervetulleita. Niitä voi kirjoittaa olematta listan jäsen. Tarkemmat ohjeet ja täydellinen sisällysluettelo löytyvät osoitteesta http://personal.inet.fi/koti/ralf.nyman/blogger/tervetuloa.htm Toimituksen osoite: toimitus@luukku.com

6.4.05

Elokuva-arvostelu: SIDEWAYS – Peter May

.
Peter May on englantilainen viiniasiantuntija, jonka erikoisalue on Pinotage-rypäle. Hän ylläpitää sivustoa www.winelabels.org. Peterin luvalla julkaisemme hänen arvostelunsa filmistä Sideways.

The Boston Globe reported a huge boost in Pinot Noir sales as a direct result of the film Sideways which I saw last week on a trip to Boston.

This bitter sweet comedy - released in the UK on 28 January - is set in Santa Barbara’s wine country and follows wine lover Miles’ journey through his regular haunts of vineyards, restaurants and tasting rooms as he attempts to educate his friend Jacks palate. Miles likes to savour the moment and compose profound tasting descriptions “Citrus, passion fruit, just the faintest soupçon of asparagus, and, like, a nutty Edam cheese”, while Jack happily tosses glasses down in one with the comment ‘tastes good to me’.

Best man Miles wants Jack to enjoy his last week of bachelor life by drinking wine and playing golf. Miles is a loser, despondently hoping he will get back together with his ex-wife, worried his mammoth first novel will never be published, his misery lightened only by his love of wine and Pinot Noir in particular. Jack, a fading actor once a star of a daytime soap now reduced to commercial voice-overs is cheerful, always looking on the bright side of life and with a voracious appetite for women he is determined to have a final fling before the wedding. And as Jack’s roving eye makes contact Miles careful plans for the week start unravelling.

Stephanie, who pours wine at Kalrya Winery, is irresistible to Jack, and soon he’s talking about moving in with her and buying a winery. Her friend Maya waitresses at the Hitching Post restaurant where Miles is a regular and she is intrigued by Miles who, Jack assures her, is a successful writer.

Wineries visited in the movie are Fess Parker, Firestone, Foxen, Hitching Post, Kalyra, and Sanford, all located in Santa Barbara some two hours drive north of Los Angeles. There is much for a wine lover to enjoy with scenes of vineyards, grapes and wineries, wine talk and an outstanding speech by Maya on what wine means to her. Add to that several laugh out loud scenes and you have an adult movie with characters you can believe in with the bonus of a wine theme running through it.

Just one niggle. If Miles doesn’t like Merlot (“I am NOT drinking any fucking Merlot!!”) and disparages Cabernet Franc, how come his prize wine long saved for a special occasion is Chateau Cheval Blanc 1961, a St Emilion made from those very varieties?I loved this movie which recently won Golden Globe awards for Best Comedy Picture and Best Screenplay.

Miles – Paul Giamatti
Jack – Thomas Hatton Church
Maya – Virginia Madsen
Stephanie - Sandra Oh
Director – Alexander Payne
Book by – Rex Pickett

I loved it as a literate adult film, with a wine theme and no car chases or guns.

But first time I saw it I knew nothing about it whatsover, had read no reviews, only knew it had a wine connection.

Its not a blockbuster, there's no CGI, big stars, star troopers, aliens etc in it. But if you read all the hype before you go, maybe you end up expecting more than there is, and are disappointed.

I visited the wine region featured in the movie and several of the wineries shown in the film, and also ate a delicious meal in the Hitching Post restaurant where some of the key action takes place.

5 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Olen nähnyt kyeisen filmin ja pidin siitä paljon. Vaikka se oli jenkkityyliin tehty niin näyttelijät ja ohjaaja olivat täydellisessä harmoniassa niinkuin Pomerolin Pinot Noir vuodelta 1961. En ole sitä maistanut mutta voisin näin kuvitella.
Olis kiva kuulla muidenkin kommentit

keskiviikkona, huhtikuuta 06, 2005  
Anonymous Anonyymi said...

Elokuvasta tuli hyvälle tuulelle, eikä sitä tarvitse analysoida puhki. Leppoisa juttu kahden erilaisen miehen välisestä ystävyydestä. Samalla mukavaa satiiria, viininystävänä tunnistin itseni tuossa maistelutilanteessa mansikoineen ja tryffeleineen. Tunnistin myös hyvän ystäväni, joka on enemmän tuota "Pohjanmaan kautta" -tyyppiä.

keskiviikkona, huhtikuuta 06, 2005  
Anonymous Anonyymi said...

Viinin ja ruuan puolesta O.K., kahden erilaisen miehen ystävyyden kuvauksena O.K. - liikaa miehistä uhoa.

torstaina, huhtikuuta 07, 2005  
Anonymous Anonyymi said...

Miehistä uhoa? Ehkäpä, mutta saihan se macho-kaveri naiselta niin turpiinsa, että nenä meni kirurgin muotoiltavaksi! Ja nöyränä se toinen kaveri filmin lopussa meni anteeksi anelemaan omalta tyttöystävältään.

torstaina, huhtikuuta 07, 2005  
Anonymous Anonyymi said...

Ensin uhotaan ja sitten sadaan turpiin. Uhoa ja väkivaltaa on tässä maailmassa muutenkin ihan tarpeeksi.

tiistaina, toukokuuta 03, 2005  

Lähetä kommentti

<< Home